- Yhteinen asiamme -

Toppilan satama – Oulu-laivan kotisatama.

Oulujoen vuoden 1724 suurtulvan vedet valitsivat uuden väylän merelle ja vähäisestä Toppilan purosta muodostui leveähkö, satamaksi soveltuva Toppilansalmi. Toppilasta alkoi kehittyä Oulun ulkosatama, kun kaupungin kauppiaat hankkivat salmen rannalta laituripaikkoja. Salmen pohjoisrannalle sijoittui tervan säilytys-, lajittelu- ja merkitsemispaikka.

Vuonna 1783 perustettuun Tervahoviin varastoitiin maakunnasta tuleva terva ja sieltä se lastattiin purjelaivoihin. Krimin sodan aikana 1854 englantilaiset joukko-osastot polttivat lähes kaikki rakennukset salmen rannoilla. Tervahovi paloi 1901 eikä tervakauppa enää noussut 1800-luvun kukoistukseen.

Krimin sodan jälkeen Toppilansalmen ja Holstinsalmen väli palstoitettiin ja salmen rannoille muodostui Oulun seudun varhaisin huvilayhdyskunta. Alueelle 1800-luvun jälkimmäiseltä puoliskolta alkaen rakennetuista paristakymmenestä huvilasta on muutama jäljellä.

Toppilansalmen rannalle keskittyi 1800-luvulla teollisuuslaitoksia; mm. 1864 perustettu Toppilan olutpanimo, J.W. Snellmanin 1878 perustama höyrysaha ja 1900-luvun alussa keskusliikkeiden varastorakennuksia.

Englantilaisen Dixonin perheyhtiön perustama Toppila Oy:n osakeyhtiö perustettiin 1927 ja tuotantolaitos aloitti toimintansa 1931. Sulfiittiselluloosatehtaan rakennukset piirsi arkkitehti Alvar Aalto. Dixonit myivät tehtaan 1973 Kajaani Oy:lle, joka lakkautti tehtaan 1985.

Oulun kaupunki osti tehdasalueen 1987 ja samana vuonna kaupunginvaltuusto hyväksyi Koskelan tavoitesuunnitelman, jossa tehdasalue varattiin 2000 asukkaan asuntoalueeksi. Entiset tehdasrakennukset otettiin asuinaluetta rakennettaessa uuteen käyttöön: Keittämörakennus muutettiin opiskelija-asunnoiksi, kuivaamorakennuksesta tehtiin kauppa/kierrätyskeskus, laboratoriosta ravintola/kioski ja korjaamosta alueen sydän monipalvelukeskus. Hakesiilolle ja voimalarakennukselle ei ole toistaiseksi löydetty käyttäjää.

Toppilan salmen rantavyöhyke satamineen ja eri-ikäisine teollisuuslaitoksineen on monipuolinen teollisuushistoriallinen kokonaisuus. Oulujoen vuoden 1724 suurtulvan muodostama salmi on vanha Oulun ulkosatama ja alueella on Oulun vanhinta teollisuushistoriaa.

Toppilan rakennuskantaan kuuluu 1800-luvun jälkipuolen huviloita ja 1900-luvun alun teollisuusrakennuksia. Alueen vanhinta rakennuskantaa edustaa mallasjuomatehtaan nikkarityylinen huvila, jonka ympäristöön kuuluu puistikko vanhoine jalopuineen.

Uusrenessanssityylinen rautatieasema vuodelta 1886 on valmistunut Oulu-Seinäjoki –rataosuuden rakentamisen yhteydessä.

Sataman käyttö on loppunut. Sen vanhaan ympäristöön kuuluu vanhoja varastorakennuksia ja viljasiiloja 1920-1930-luvulta. Vaasan punatiilisen Höyrymyllyn kaksi alinta kerrosta ovat vuodelta 1924. Rakennusta on korotettu kahdella kerroksella 1927 arkkitehti W.G. Palmqvistin suunnitelmin. Viereinen Raision viljasiilo on O.J. Ermalan ja Kalle Salon suunnittelema vuodelta 1950. Salmen rannassa kohoavat myös SOK:n funktionaliset höyrymylly ja siilot, jotka on rakennettu SOK:n rakennusosaston arkkitehti Valde Alangon suunnitelmin (1928, siilot 1937). Alueella on lisäksi SOK:n konttorirakennus (1941), joka on tehty SOK:n arkkitehti Erkki Huttusen piirustusten mukaan.

Toppilan selluloosatehtaan Toppila Oy:n 1930-luvun rakennuksista on jäljellä modernin teollisuusarkkitehtuurin klassikko, Alvar Aallon suunnittelema hakesiilo, keittämö, kuivaamo ja voimala. Toppilan seuratalo on Gustaf Strandbergin suunnittelema tiilivuorattu funkisrakennus, joka on valmistunut 1938 Toppila Oy:n kerhotaloksi.

Lähde: © Museovirasto 2009
http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2080

Merellinen Oulu - Yhteinen asiamme!

MERELLINEN OULU RY

YHTEYSTIEDOT / Tarjoukset / INFO